Samuelista kasvoi pian kiharatukkainen poika, suoranenäinen ... oliko se sitten skorpioni. Hän asui pienessä 2x3 -n ruudun kopissa äitinsä talossa. Kukaan ei nähnyt poikaa, koska Marja ei vienyt häntä koskaan ulos. Ehkä kerran talvella katsomaan lunta, mutta aikaisin aamulla, kun kukaan ei ollut vielä herännyt kaupungissa.

Samuel kasvoi ja kehittyi siinä samassa komerossa, Marja kävi ostamassa hänelle kevyet housut ja paidan, joiden päälle laitettiin hieno rengashaarniska, ja sitten vielä paita ja housut. Marja sanoi, että lahja menee serkun pojalle, vaikkei hänellä sellaista ollutkaan. Samuel ei käyttänyt hienoa asuaan usein, hän vain pysyi itsepäisesti pyjamissa.

Marja ei tainnut tajuta mitään ensimmäisestä vahingosta, joten hän jatkoi elämäntavoitteensa toteuttamista. Seuraavaksi kohteena on Joonas, jonka kanssa vietettiin samanlainen ilta kuin aikoinaan Aaronin, joten siinä ei ole paljon kertomista.

Tämä kuva on hiukan myöhässä, mutta tällainen oli Samuelin komero talossa. Hänellä oli nalle ja sänky, ja joskus Marja antoi hänelle ruokaa huoneeseen. Marja päästi Samuelin erääseen lähistöllä olevaan kouluun, jossa opetettiin lukemaan ja laskemaan, mutta sen jälkeen vain uskontoa, eli kyseessä oli munkkien (ja joskus nunnien) pitämä koulu. Samuelin vain täytyi sanoa, että hän on monihenkisen perheen vanhin lapsi, ja kyseinen perhe asui metsässä koska he olivat tuhlanneet viimeiset rahansa raamattuun, ja Samuel ei edes päässyt selittämään äitinsä keksimää tarinaa loppuun, kun munkit jo nyökyttelivät päätään moisen uhrautuvaisuuden johdosta.

Argh, Marja! Marja tuli taas raskaaksi, tällä kertaa Joonakselle. Nyt Marja ei uskaltanut rahapulassa enää peitellä asiaa, ja hän kirjoitti Joonakselle lyhyen kirjeen, jossa hän pyysi ytimekkäästi tätä tulemaan paikalle.

Joonas ilmeisesti piti ihmisten kiusaamisesta, joten hän venytti pitkään päätöstään Marjan suhteen.    "Tämä on selvästi sinun syytäsi, joten sinä siitä saisit kärsiäkin..." Joonas sanoi.                              "Mutta -", Marja yritti. "Olen kuitenkin tässä päättämässä, ja lapsi on ehkä poika, ja pojan voisin halutakin..." Joonas jatkoi. "Voisitko -", Marja sanoi taas, mutta Joonas keskeytti jälleen olemalla sen näköinen, että sanoisi jotain, mutta hän oli hiljaa.

No suostuihan Joonas sitten lopulta. Hän toi aika vähän rahaa, mutta kyllä sillä rahalla ulkohuussi ja makuuhuone rakennettiin . Marja ei vain kertonut Joonakselle Samuelista, joka kykki surkeana komerossaan. "Siellä on vain siivoustarvikkeita, eli naisten juttuja", Marja vastasi aina, kun Joonas aloitti komerosta puhumisen.

Mutta Joonas ja Marja eivät ehtineet enempää kuin mennä kihloihin, ennen kuin Marja jo synnytti. "Marja! Marja! Oletko kunnossa? Mikä sinun on? Onko sinulla rutto?!" Joonas kyseli huutaen, kun Marja ähki supistuksista.

Marja synnytti pojan, Seanin, joka oli kuitenkin avioton. Marja ei ollut liikkunut ulkona sinä aikana, kun hän oli ollut siunatussa tilassa, joten Joonas pystyi väittämään, että he eivät vieläkään kyenneet saamaan omia lapsia, joten he hakivat lastenkodista. Miten nämä ihmiset pystyvätkään valehtelemaan kaikille?

 

Marjaa oksetti taas, ja hän sai niitä ennenaikaisia supistuksia, jotka olivat keskiajalla niin tuntemattomia, mutta lapsi pysyi silti kohdussa, vaikka Marja ei sitä tiedäkään. Hän luuli vain, että pilaantuneesta ruoasta olisi tullut häneen ruokamyrkytys tai jotakin...

No, eipä aikaakaan kun Marja huomasi raskautensa. Hän päätti, ettei tämä lapsi syntyisi aviottomana, joten hän suostutteli Joonaksen järjestämään häät. Siinä suostuttelussa meni aika kauan, mutta kuten Marjan rakastajaluvuista huomasi, hän pystyi suostuttelemaan kaikki, jotka vain tahtoi.

Häille ei tullut paljon yleisöä, mutta Joonas järjesti sentään häät kaupungin isoimmassa katedraalissa. Kaikki katedraalissa olleet olivat menneet takahuoneeseen, eivätkä tulleet sopivaan aikaan kun Joonas ja Marja vihittiin liittoon.

"Marja, yksi poika käveli raamattu kainalossaan tänne ja yritti pujahtaa ovesta sisään! Minä pysäytin hänet, ja kyselin häneltä kaikkea, mutta hän vain intti jotain katkelmia jutusta, jossa hän asuu majassa ja hänellä on paljon sisaria ja sitten hän sanoi jotakin komerosta ja näytti unohtavan puolet sanoistaan! Mitä tämä tarkoittaa?" Joonas pamautti Marjalle eräänä iltapäivänä. "Onko hän varas? Tunnetko hänet? Vastaa!" "A... M-.. Mi- .. Hä.. Hän on .. ei kun..." Marja takelteli, koska Joonas näytti niin uhkaavalta. "Hän on  .. mi.. its .. mi.. m.. minun po.. itse asiassa.. hän on m.. m..." Marja kakoi kuin hänellä olisi ollut jotain ylimääräistä kurkussa. "Sinun poikasi? Mikset kertonut mitään? Onko sinulla toinen mies? Kuka hän on? Oletko kertonut hänelle?" Joonas kyseli. "Hän on orpo, jonka otin-tänne kauan sitten, lastenkoti-on-liian huono!"Marja puuskahti yhteen hengenvetoon. Ja Joonas vielä uskoi!

Marja synnytti eräänä yönä pojan, jonka nimeksi tulee Sakari. Tuttipulloja oli ympäriinsä, ja olin koonnut niitä ja kaikkea muuta sontaa pihalle, mutta silti ympäristö oli maassa ja Marja jätti pojan lattialle ja jäi murehtimaan ympäristöään.

Samuelista tuli pitkäkasvoinen poika, yhä sama kihara tukka. Hänen tavoitteekseen osoittautui Tieto, ja elämäntoiveekseen maailmankuuluna tanssijana oleminen. Mutta tuskin keskiajalla oltaisiin niin kiinnostuneita tanssivista miehistä, joten Samuel sai luopua koko ajatuksesta.

Sakari ei ollut rauhallinen poika, hän huusi koko ajan, itki ja potki ja rääkyi, mutta tässä kuvassa hän nukkuu. Laitoin tänne kuvan Sakarista, koska sitä ei ole synnytyksen yhteydessä.

Seankin kasvoi taaperopojaksi, enkä muista hänen luonnettaan. Samuel yleensä hoiti pojat, kun äiti toteutti mielenvikaisia oikkujaan. Siivoukselle ei jäänyt aikaa keneltäkään, kun Joonas hääri rikollisena, joku yritti hoitaa huutavaa Sakaria, Marja huusi onnettomuuttaan, ja kukaan ei tiennyt mikä se oli, ja nyt Seaniakin pitäisi opettaa.

Marjalle tuli keskenmeno, siis tällä kertaa ihan oikeasti. Hänellä ei edes ollut kohdussa paljon mitään keskenmentävää, mutta lapsi kuoli silti. Surullista. Marja yritti hakea turvaa Joonaksesta, mutta Joonas oli levoton ja puhui unissaan sekä näki painajaisia.

Seuraavana aamuna Marja ei tuntenut Joonasta vieressään sängyssä, ja Joonaksen ruumis löytyi ulkoa. Kukaan perheestä ei osannut sanoa tarkkaan kuolinsyytä, mutta heidän mielestään Joonas oli murhattu, koska hän oli ollut rikollisuralla ja huijannut monia ihmisiä. Marjasta tuli vielä rauniompi, kun hänelle oli tullut keskenmeno ja hän oli menettänyt puolisonsa.                                                                                 "Kuka elättää perheeni nyt?" Marja huusi tyhjälle taivaalle.

Perheen vanhimpana miehenä Samuel tarttui lapioon ja kaivoi routaiseen maahan haudan Joonakselle. Marja asetteli hänelle parhaan puvun, jonka löysi, ja Samuel asetteli hiukan lautoja kuopassa makaavan miehen päälle. Sitten hän lapioi haudan umpeen Marjan itkiessä.

 

Tässä oli toinen osa. Olen jo jakanut kuvat yli viiteen osaan, mutta en jaksa tehdä niitä nyt vähään aikaan, kun menemme viiden päivän reissulle Portugaliin.